HX-hanke etenee, tarkennetut tarjouspyynnöt lähtee loppusyksyn aikana maailmalle.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt HX-hankketta kokouksessaan joka järjestettiin viikolla 40 eli lokakuun alussa. Kokouksessaan ministerivaliokunta puolsi tarkennetun tarjouspyynnön lähettämistä neljän maan hallinnoille ja sitä kautta lopulta viidelle eri asevalmistajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vielä tässä vaiheessa kaikki tarjolla olevat hävittäjät ovat mukana HX-hankkeessa.
Puolustusministeriön ohjelmajohtaja kenraalimajuri(evp) Lauri Puranen avaa ministeriön blogissaan HX-hankkeen etenemistä. Ohjelmajohtaja Purasen mukaan hanke sai hankkeen näkökulmasta katsottuna poliittiselta johdolta selkeän ja oikea-aikaisen ohjauksen jonka pohjalta hankketta voidaan jatkaa suunnitellusti puolustusselonteon linjausten mukaisesti.
Tarkennettu tarjouspyyntö matkaan loppusyksyn aikana
Ohjelmajohtaja Purasen mukaan tarkennettu tarjouspyyntö lähetetään eteenpäin lähiaikoina neljään eri maahan. Ranska, Ruotsi, Yhdysvallat ja Yhdistyneet kuningaskunnat saavat lähikuukausien aikana postia suomesta ja se välitetään eteenpäin viidelle asevalmistajalle eli Dassault:lle, Saab:lle, Lockheed Martinille, Boeing:lle sekä BAE Systemsille. HX-hankkeen tarjouspyynnön lopulliseksi katoksi asetettiin ministerien toimesta 10 miljardia euroa.
Hintakaton alle pitää mahtua koko kokonaisuus
Hintakaton eli 10 miljardin euron puitteissa on rakennettava suorituskyvyn kokonaisuus. Kokonaisuus pitää sisällänsä hävittäjien lisäksi myös niiden asejärjestelmät sekä myös muut HX-järjestelmän vaatimat osat. Nämä ovat hankejohtaja Purasen blogikirjoituksen esimerkiksi tukeutumis-, koulutus- ja huoltojärjestelmät, puolustusjärjestelmään integroitumisen vaatimat johtamis- ja tietojärjestelmien muutokset sekä turvallisuuskriittisen infran rakentaminen.
Tarjouspyynnössä pyydetään nykyisten hornet-hävittäjien korvaamista täysimääräisesti suorituskykyjen osalta.
Tarkennetussa tarjouspyynnössä siirrytään suunnitelman mukaisesti malliin, jossa tarjoajia pyydetään tarjoamaan täysimääräinen suorituskyky asetetun hintakaton rajoissa. Mikäli hintakaton puitteissa pysyminen tai täysimääräisen suorituskyvyn saavuttaminen sitä edellyttää tai jopa mahdollistaa, voi tarjoaja siis tarjota 64 poikkeavaa konemäärää. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että jokin tarjokkaista voi tarjota 64 koneen sijaan vaikkapa 48 hävittäjälentokonetta. Vähemmän hävittäjämäärän lisäksi valmistajat voivat myös tarjota kokonaisuuksia johon kuuluu tutkavalvontakoneet, elektronisen sodankäynnin ratkaisut. Myös isompi määrä hävittäjiä voi tulla kysymykseen, eli hyvässä lykyssä ilmavoimilla voi olla 2030 luvulla 84 hävittäjää.
Ohjelmajohtaja Purasen kirjoittaman blogin mukaan suorituskyvyn täysimääräisen korvaamisen perusteet eivät kuitenkaan muutu tarkennetun tarjouspyynnön myötä. Hävittäjien lukumäärällä ja niiden kyvykkyydellä eli selviytymiskyvyllä ja kyvyllä tuottaa tappioita on molemmilla merkittävä vaikutus kriisien ennaltaehkäisykykyyn ja Suomen puolustusjärjestelmän uskottavuuteen ja suorituskykyyn. Laadulla ei voi korvata määrää eikä määrällä laatua, vaan molempia tarvitaan uskottavuuden saavuttamiseksi.
Lauri Puranen blogissaan: “Hanke siis etenee ja uskon vakaasti, että Hornetin suorituskyvyn korvaaminen on mahdollista alkuperäisessä aikataulussa. Tapa, jolla hanketta jatketaan, on ollut myös tarjoajien tiedossa. Tarkennetun tarjouspyynnön myötä haettavat tarkemmat tarjoajakohtaiset, ja asetettuun hintakattoon sovitetut, ratkaisut selkeyttävät uskoakseni myös kunkin tarjoajan jatkotyötä. Näköpiirissäni ei ole ennusmerkkejä, joiden perusteella joku tarjoaja jättäisi pelin kesken tässä vaiheessa. Vahvistus tähän saadaan, kun valmistajat tuovat koneensa tammi-helmikuun aikana järjestettävään HX Challenge -testaus- ja todentamistapahtumaan”
Enemmän vai vähemmän. Kas siinä on kysymys johon saamme vastauksen viimeistään vuonna 2021. Juttelin aikanaan erään evp everstin kanssa joka teki uransa ilmavoimien puolella. Keskustelun edetessä tuli puheeksi ilmavoimien hornet-hävittäjien määrä ja hornetien korvaaminen uusilla hävittäjillä. En rupea tässä sen tarkemmin kirjoittelemaan mitä tämä perhetuttu lausui, mutta lyhyesti sen voisi kirjoittaa näin: 64 on kiva luku, sillä pärjätään, enemmänkin voisi olla.
Enemmänkin voisi olla… Se jäi mieleeni tästä keskustelusta. Kuten tiedämme sodan jälkeen suomen ilmavoimien kokoa rajoitettiin Pariisin rauhansopimuksessa. 60 hävittäjää oli se luku joka saneli pitkään ilmavoimien toimintaa. Kun Neuvostoliitto hajosi aikanaan irtisanoi Suomi Pariisin rauhansopimuksen aserajoitukset tietyiltä osin. Ydinaseiden hankintaa kieltävä kohta jäi voimaan. Hävittäjien määrää olisi voitu nostaa jo silloin kun hornetit hankittiin, mutta silloin tehtiin päätös 57 yksipaikkaisen ja 7 kaksipaikkaisen hornetin hankinnasta.
Mutta se hankintamäärä, enemmän vai vähemmän vai kenties nykyinen määrä, se onkin hyvä kysymys. Mikäli joku hävittäjävalmistajista pystyy tarjoamaan suomelle sen tason paketin, että oksat pois eli tarpeeksi aseistusta, hävittäjiä ym muuta kivaa ja tämä tarjottava ratkaisu on myös suorituskyvyllisesti hyvä niin silloin ei pidä jättää tällaista tarjousta käyttämättä. Jokainen lisähävittäjä on allekirjoittaneen näkökulmasta vain hyvä asia, varsinkin kun tiedetään se, että tilastollisesti vuosien 2025-2060 välisenä aikana tulemme menettämään muutamia hävittäjiä onnettomuuksissa jne.
Jani Luoto
