Saabin HX-tarjoukseen sisältyy myös GlobalEye -varhaisvaroitus- ja valvontalentokoneita
Saab ilmoitti, että sen tämän vuoden tammikuussa Suomelle esittämään HX-hävittäjähankkeen tarjoukseen kuuluu myös kaksi GlobalEye-varhaisvaroitus- ja valvontalentokonetta (AEW&C).
GlobalEye on strateginen voimavara, joka sopii ilmatilan sekä meri- ja maa-alueiden 24/7-valvontaan. Tällainen AEW&C-kyky parantaisi Suomen saamaa tilannekuvaa ja antaisi enemmän aikaa reagoida, mikä auttaa turvaamaan maan alueellisen koskemattomuuden. AEW&C-järjestelmillä on todettu olevan tehokas pelotevaikutus, sillä ne parantavat hävittäjäkaluston taistelutehokkuutta huomattavasti.
”Suomelle esittämämme tarjous on kokonaisvaltainen ratkaisu ilmavalvontaan ja -puolustukseen HX-hankkeen vaatimusten mukaisesti. GlobalEye on maailman uudenaikaisin AEW&C-ratkaisu. Yhdessä Gripen E/F ‑hävittäjäkoneen kanssa se tarjoaa huomattavan lisän Suomen puolustusvoimien eri puolustushaarojen yhteiseen operatiiviseen kykyyn”, kertoo Saabin Surveillance-liiketoiminta-alueen johtaja Anders Carp.
”Meillä on Suomen kanssa pitkäaikainen tiivis yhteistyösuhde, ja olemme sitoutuneet HX-hankkeeseen jo vuosien ajan. Tarjouksemme muodostaa perustan asiakkaan kanssa käytäville jatkoneuvotteluille, joiden aikana luomme Suomea varten optimoidun paketin”, kertoo Saabin Suomen Gripen-kampanjajohtaja Magnus Skogberg.
Ruotsin valtion tukemana Saab esitti Suomen HX-hävittäjähankintaa koskevan tarjouksensa tämän vuoden tammikuussa. Saabin tarjouksen muodostavat 64 Gripen-hävittäjää, joista 52 ovat yksipaikkaisia Gripen E ‑koneita ja 12 kaksipaikkaisia Gripen F ‑koneita, sekä kaksi GlobalEye varhaisvaroitus- ja valvontalentokonetta. HX-hankkeen hankintapäätös on määrä tehdä vuonna 2021.
Saabin tarjoukseen kuuluu huomattava ase- ja sensorivarustus sekä järjestelmän toimintaan tarvittavat laitteet ja palvelut. Lisäksi tarjoukseen sisältyy monipuolinen teollisen yhteistyön ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää huoltovarmuuden edellyttämää kansallista tuotantokykyä. Teolliseen yhteistyöhön sisältyvät myös huolto-, korjaus- ja kunnostusosaamisen siirtäminen paikalliselle teollisuudelle, lentokoneiden valmistusta ja kokoonpanoa Suomessa sekä Gripenin ylläpito- ja kehityskeskuksen perustaminen Suomeen.
