Saab: Gripen E ja GlobalEye suorittivat Suomen evaluointilentonsa onnistuneesti
HX Challenge evaluointitapahtumassa kolmantena vuorossa ollut Saab ja sen tarjoamat Gripen E ja GlobalEye ovat suorittaneet yhtiön mukaan evaluointilentonsa onnistuneesti. HX Challenge on Suomen ilmavoimien järjestämä testaus- ja todennustapahtuma, joka suoritetaan Satakunnan lennostossa Pirkkalassa. Nämä evaluointilennot ovat osa Suomen nykyisen hävittäjäkaluston korvaamiseksi perustetun HX-hankkeen suorituskykyarviointivaihetta.
Vaikka HX Challengen varsinainen tarkoitus ei ole talvitestata hävittäjien sopivuutta suomen olosuhteisiin niin Saab vastaansa suomen talven arvaamattomuuden. Yhtiön ilmavoimille tarjoama Gripen E hävittäjä kun ei voinut nousta ilmavoimien mediapäivänä ilmaan. Itse hävittäjä ei ole moksiskaan tällaisesta kelistä, mutta suomen ilmavoimien suunnittelemat tietyt testit vaativat tietynlaiset olosuhteet jotta testit olisivat voitu viedä läpi onnistuneesti.
”Kuluneen viikon aikana olemme onnistuneesti suorittaneet suunnitellun evaluointiohjelman ja osoittaneet Gripenin ja GlobalEyen kyvyt luotettavana ja erittäin suorituskykyisenä ratkaisuna, joka vastaa Suomen ilmavoimien tarpeita”, kertoo Saab Aeronautics -liiketoiminta-alueen johtaja Jonas Hjelm.
Lisäksi Saab vastasi 31. tammikuuta HX-hankkeen tarkennettuun tarjouspyyntöön. Saabin tarjous Suomelle on kokonaisvaltainen ilmatilan hallinta- ja ilmapuolustusratkaisu.
”Gripen E/F ‑hävittäjä on kehitetty haastaviin operaatioihin ja uhkakuviin, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomella. Yhdessä puolustuskykyä moninkertaistavan GlobalEyen – maailman edistyksellisimmän johto- ja valvontakoneratkaisun – kanssa tarjous muodostaa vahvan lisän Suomen puolustusvoimien eri puolustushaarojen yhteistoimintakykyyn”, sanoo Suomen Gripen-kampanjan johtaja Magnus Skogberg.
Saabin tarjoukseen kuuluu huomattava ase- ja sensorivarustus sekä järjestelmän toimintaan tarvittavat laitteet ja palvelut. Lisäksi tarjoukseen sisältyy mittava teollisen yhteistyön ohjelma, jonka tavoitteena on varmistaa huoltovarmuuden edellyttämä kansallinen toimintakyky. Siihen kuuluu esimerkiksi kunnossapito-, korjaus- ja huoltotoimintakyvyn siirtäminen suomalaiselle teollisuudelle, osien valmistus ja koneiden loppukokoonpano Suomessa sekä ylläpito- ja kehityskeskuksen perustaminen Suomeen.
